tiistai 29. syyskuuta 2015

Ruskaista raitaa

Lanka: 7 veljestä raita
Puikot: 3,5mm hiilikuitu

Syyskuu on täynnä läheisteni syntymäpäiviä. Niistä rakkaimpien, äitini ja kihlattuni, ovat peräkkäisinä päivinä. Mieheni valitsi lahjansa Tuurin reissultamme muutama viikko ennen syntymäpäiväänsä (partatrimmerin) ja jäi tänä vuonna vaille pehmeää pakettia. Äitini sai toiveensa mukaisesti lämmikettä käsilleen näin ilmojen kirpsakoituessa. Tykästyin 7 veikan ruskaiseen raitalankaan sen verran, että neuloin lapasten jälkeen samasta langasta sukat.

Perusvillasukat naiselle
Lanka: 7 veljestä raita
Puikot: 3,5mm hiilikuitu

On kyllä kätevää, kun sukan pystyy tekemään ulkomuistista. Vielä kun saisi peukalokiilan menemään selkärankaan! Vaikka Novitan ohjeella tehdyt lapaset olivat äidilleni juuri sopivat, ei kyseinen malli oikein istu omaan luikerokämmeneeni. Kaipaan lapasessa tietynlaista jämäkkyyttä, eihän sormet saa ihan miten sattuu hyppiä kämmenosion sisällä ;) To do-listallani on pitkään ollut Peuransarvi-lapasten ohje, joten päätin kokeilla niitä omiin lapioihin. Ensin lapanen tuntui istuvan hyvin käteeni. Ensimmäisen lapasen valmistuttua kuitenkin huomasin, ettei kaikki mennyt kuin Strömsössä. Vaikka sormet onkin kiva pitää hyvässä järjestyksessä ei kuitenkaan ole mukavaa, että ne puristuvat toisiinsa kuin sillit purkissa! Olin toki pettynyt ja luulin vian olevan käsialassani, joka kuitenkin vastasi mittailujen jälkeen ohjeen neuletiheyttä. Ahdistuin kun en osannut päättää jatkaisinko toista lapasta samoin, purkaisinko kokonaan ja jatkaisin toisilla puikoilla vai tekisinkö lapasista kynsikkäät. Neulemiitin ihanat naikkoset sitten helpottivat valintaani smoothieiden äärellä todeten, että kynsikkäät ovat takuulla paras (tai ainakin kokeilun arvoinen) vaihtoehto. Kiitoksia arvon naiset, ratkaisumme toimi! Saanen esitellä Peuransarvi-kynsikkäät.

Peuransarvi-kynsikkäät
Lanka: Janne
Puikot: 3mm hiilikuitu

Kokeilin ensimmäistä kertaa elämässäni Janne lankaa ja tämä pehmeys ja juoksevuus on aivan omaa luokkaansa! Eikä myöskään kutita. Lankamaailman sukkalankamarkkinat onneksi jatkuivat vielä viikon pari tämän jälkeen, joten pääsin hamstraamaan Maijoja ja Janneja uuden lipaston turviin pehmoisia neulehetkiä odottelemaan. Miksi en ole kokeillut näitä aiemmin?

Syyskuu hurahti vauhdikkaasti ohi ja lokakuu starttaa vain parin päivän päästä. Ikuisuusprojektit ovat viimeisiä osioita vaille valmiita; villapaidasta uupuu toinen hiha ja kokoaminen, huivista vain pari kuviota. Lisäksi sain "blogikamerani" takaisin huollosta hurraa! Kannattaa siis pysytellä linjoilla, ensi kuussa luvassa on parin upean projektin esittelyt ;)

Huomasin juuri, että blogillani on jo 6070 vierailua. Huippua! Kiitokset kaikille lukijoille <3!

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Villaan käpertynyt

Olen pitänyt viikkojen julkaisutaukoa monissa eri medioissa pitkään henkilökohtaisista syistä. Ja osin siitäkin syystä, että kamerani on ollut huollossa ja ollut kuukauden sisään älyttömän monta rautaa tulessa. Mutta nyt ilman kirpsakoituessa syksyyn on hyvä hetki palata takaisin bloggailuun ja tekeleiden julkaisuun. Sitä on nimittäin ollut ikävä näin itsekseen villaan käpertyessä.

Lanka: 7 veljestä
Koukku 3,5mm

Tilkkutäkki tuli koottua vähän päälle kuukausi sitten kolmen päivän aikana pienissä pätkissä. Vaikka tilkkujen tekeminen ei varsinaisesti ollut raskasta, oli peiton kokoaminen yhteen hurjaa kyytiä selälle, sillä jouduin ompelemaan palat yhteen pääosin lattialla. Lisäksi pari eriväristä palaa jäi uupumaan, mutta sain onnekseni neuleystävältä 7 veikan jämiä, niin ei tarvinnut parin palan takia lähteä täysiä keriä ostamaan. Mutta lopputulos on kuitenkin mitä mainioin, kannatti nähdä vaivaa tämän ikuisuusprojektin parissa! Tällä hetkellä peitto koristaa sänkyämme ja on kerännyt katseita vierailtamme.

Pyöröpuikko 3,5mm
Puro batik ja Säde
Projekti kesken

Peittoprojektin jälkeen palasin ikuisuusprojekti viuhka-huivin pariin ja siinä ohessa tikuttelin myös sukkia to do-ohjelistalta. Löysin myös uuden suosikkiohjeen, Ditherin. Siitä kun saa värejä vaihtamalla niin erilaisia tekeleitä aikaiseksi ja pääsee soveltamaan perusmalliin. Mustalla ja valkoisella sai aikaan klassisen kauniit sukat.

Dither-sukat
Lanka: Nalle
Puikot: muistaakseni 3mm

 Tilaustyösukat miehelle
Lanka: 7 veljestä
Puikot 3,5mm

Tiikerintassusukat
7 veljestä viidakko, valkoinen ja musta
Puikot 3,5mm 

November sukat syyskuun väreissä, 
minä niin kovin pidän Laitisen malleista!
Lanka: 7 veljestä
Puikot 3,5mm

Sitten saapui Novitan syysnumero. Ja sieltä löytyi näköiseni villapaita. Ja anoppilareissulla löytyi Keskiseltä Ruska lankaa erittäin halvalla. Joten olihan sekin ikuisuusprojekti pakko aloittaa ;) Siitä tietää neuloja löytäneensä oikean miehen, kun hän lähtee varta vasten kyselemään ja hakemaan naikkoselleen muovipussia, johon langat voisi kerätä kassalle siirtymistä varten <3
Nyt on valmiina jo takakappale ja vasen etukappale. Näin paksulla langalla ja isoilla puikoilla ei kauaa nokka tuhise! Uskon kuitenkin luonnon ruskan saapuvan ennen villapaitani valmistumista.



Neuletakki
Lanka: Ruska
Puikot: 7mm
Projekti kesken

Kun tarpeeksi kauan tekee pitkiä projekteja yhtä mittaa, on pakko tehdä väliin nopeasti valmistuvia pikkutöitä. Aiemmin virkkaamani kestorätti oli laitettava pesukoneeseen enkä halunnut palata takaisin kaupan rätteihin. Siinä näppäränä tyttönä sitten virkkasin yhtenä iltana seuran kera Djangoa katsellen vihreän Hexagonin tuuraajaksi. Blend bamboon jämistä kokeilin lisäksi tawashi pesusienen virkkausta ja voi juku miten hauska ja söpö projekti! Moni on kehunut tawasheja, mutten ole vielä päässyt kokeilemaan tawashin tehoa tiskiharjana. Kokonaisuus hanan ympäristössä on niin harmoninen kun astianpesuaine, tiskirätti ja tawashi ovat sävy sävyyn. Nyt tiedän miten tuhlaan kaikki blend bamboo keräni!

Hexagon-tiskirätti
Lanka: Blend bamboo
Koukku: 3mm

Lanka: Blend bamboo
Puikko: 3 mm
 
Lankoja ja puikkoja on tullut hamstrattua hulluna talvea varten niin markettien aleista kuin Lankamaailmastakin. Olen myös laittanut välineistöä uusiksi. Kokeilin Knit pron Carbonz puikkoja ja Soft grip koukkuja todeten, että lähes kaikki metalliset puikkoni ja virkkuukoukkuni joutavat nyt pois. Sormieni nivelet eivät enää anna myöten niillä neulomista. Kävin myös hakemassa seuraavaa huiviprojektia varten puiset vaihtopäät kaapelille. Rahaa on kulunut hyvää tahtia, mutta eihän ammattikiekkoilijatkaan huonoilla luistimilla jäille lähde eikö vain? Välineurheilua parhaimmillaan :D

Lopuksi kuvatodiste siitä, että on sitä muutakin tullut tehtyä neulonnan lisäksi mm.järjestetty paljon suosiota herättänyt pop-up näyttely Oriveden Taidehuone kollegoiden kanssa elokuun lopussa ;)

Patarei-sarjan teosten ripustusta. Kuva: Anne Kotipuro