tiistai 18. huhtikuuta 2017

Turvaneule

Sairastuin. Enkä vain fyysisesti vaan myös henkisesti. Stressi, Kelan kanssa tappelu, sillisalaattityö ja elämän pyöritys saattoivat minut sellaiseen tilaan, etten enää omin neuvoin päässytkään ylös vaan vajosin yhä syvemmälle kivun ja mielipahan täyteiseen kuoppaani. Nyt oltuani hetken sairaslomalla yritän saada elämääni niitä ilon hetkiä takaisin. Tämä blogi on yksi niistä asioista, joka tätä pientä iloa on tuonut, mutta joka jäi täysin huomiotta kaiken väsymyksen ja ahdistuksen keskellä. Kun ei meinaa selvitä arkisista asioista, miten edes jaksaisi kirjoittaa blogia? Mutta olen monta kertaa kuullut ja pikkuhiljaa alan taas uskomaan seuraavaan: pienistä ilon hetkistä muodostuu suuri onni.

Kun mieli on maassa ja kivut vie mennessään, ei meinaa käsityötkään innostaa. Haluaisi neuloa rauhoittuakseen, mutta mitä neuloa mielen ollessa jatkuvasti muualla? Kun keskittyminen vaikeampiin, suurta mielihyvää tuottaviin malleihin ei yksinkertaisesti onnistu? Sana turvaneule alkoi pyöriä päässäni.

Jokaisella käsityöläisellä on jokin "turvakäsityö". Sellainen, joka luonnistuu vaikka silmät ummessa. Sellaisen kanssa pystyy rauhoittumaan vaikka elämä myrskyää ja arjen aallot hyökyy päälle. Se on kiintopiste, joka pitää elämänmaun käsillä.

Minulle kyseinen turvaneule on ehdottomasti ollut perussukat. Sukka, joka menee ulkomuistista eri kokoisina ja eri langoilla. Joka näyttää erilaiselta joka kerta vaihtamalla langan väriä ja varren pituutta. Johon saa raidat itsestään kun neuloo raitalangasta. Joka pyörii puikoilla televisiota katsellessa ja muiden hälistessä ympärillä. Olen nyt sairastelujaksoni aikana neulonut vähintään 8 paria perussukkia putkeen. Ne saavat mieleni ajattelemaan sitä, että olen hyvä edes jossain. Että jokin taito on sentään säilynyt hyppysissä kun terveys petti taas kerran. Viime aikoina kun mieleni sisällä on monta parjaavaa ääntä huutanut yhtä aikaa, on ollut ihana huomata välillä sen pienen kuiskauksen toteavan, että ainakin neulonnassa ja valokuvauksessa olen todella hyvä. Tästä pienestä äänestä tulee huolehtia ja antaa sille tilaa. Ehkä kuukausien päästä se peittää kaikki parjaavat huudot allensa ja mieli voi aloittaa taas positiivisemman suunnan.

Mikä on sinun turvakäsityösi?

torstai 12. tammikuuta 2017

Kuinka paljon lankaa ihminen voi omistaa

ilman, että sitä lasketaan hulluudeksi. Mielestäni olen vielä melko pienissä lukemissa verrattuna joihinkin tuntemiini käsityöläisiin :D Mieheni jo kehui meiltä löytyvän enemmän lankaa kuin kaupasta. Voi olla oikeassa, riippuen kaupan koosta.

Olen aloittanut vuoden tekemällä erinäisiä inventaarioita. Niistä yksi oli tietysti kunnon lankainventaario, mitä suosittelen jokaiselle. Lankalaihiksen pitäminen helpottuu huimasti kun kasaa omistamansa langat näkyville yhteen pisteeseen.



Vähän päälle yksi pieni parisängyllinen löytyi laatikoista ja arkusta, trikookerät eivät mahtuneet kuvaan. Tarkoituksena on laihduttaa langat kattamaan vuoden viimeisenä päivänä vain 1/4 sängystä (jos puolikkaaseenkin pääsee niin olen erittäin tyytyväinen). Kuvasin langat ylhäältä päin itseäni varten, jotta saan helposti tietooni, jos hakemani lanka on jo varastosta. Hyvin toimii! Nyt jo löytyi luonnonvalkoista Nallea eli ei tarvitse ostaa projektia varten varastoon.

Suosin enemmän lankalaihista kuin lankalakkoa. Syynä ihanat uutuuslangat, joita ei vain voi vastustaa <3 Lankalaihiksen ideana on, että lankaa saa ostaa, mutta tavoitteeseen tulee silti päästä määrätyn ajan sisällä. Eli mitä enemmän ostaa lankaa jemmaan, sitä nopeampaa tahtia pitää tikuttaa puikoilla.

Näiden (ja monen muun) kerän kulutusta voi blogin lisäksi seurata Instagramin puolella, josta löydyn nimellä lauralelinnea :)

torstai 5. tammikuuta 2017

Hyvästi jää 2016, uusi vuosi täältä tullaan!

Vaikka vuonna 2016 tapahtuikin paljon kivaa, tapahtui myös paljon raskasta. Paljon sellaista, joka söi voimiani, vei mielenkiintoni ja väsytti minut siihen pisteeseen, että jouduin jälleen miettimään mitä haluan elämältäni. Sen vuoksi olen oikeastaan aika onnellinen siitä, että vuosi vihdoin vaihtui.

Koska kuitenkin olen pohjimmiltani positiivinen, haluan jakaa kanssanne vuoteni kohokohdat. Niitä olivat toki uudet työpaikat ja niiden tuomat ilot ja haasteet, mutta kahdesta asiasta olen kaikista onnellisin vuodelta 2016: Japanin matkani sekä mäyriksemme Mette. Nämä kaksi asiaa ovat tuoneet elämääni niin paljon, että olen jaksanut läpi tämän synkän talvikauden. Myös erilaiset saavutukset kuten Oriveden Taidehuoneen näyttelyt ja ArtBiili, Auvisen joulumyyjäiset ja etenkin kuoromme levyn julkaisu ovat jättäneet positiivisen leimansa vuoteen 2016.

Unenlahjoja ja joogamaisia asentoja ei tältä nakilta puutu

Kristalli kuoron joululevy. Levytysprosessi oli itselleni uutta ja mielenkiintoista.

Kesällä huomasin tekeväni töitä liikaa. Sen verran liikaa, että joudun yhä siitä jonkin verran maksamaan uupumuksen ja sairastelun muodossa. Hermostosairautenikin on oireillut todella voimakkaasti päästyäni viimein pitkälle lomalle, jota en tietysti kunnon lomana ole osannut ottaa joulun pyhien jälkeen. Kuulostaako tutulta? Ainakin moni kaltaiseni tunnollinen ylisuoriutuja osaa tunteeseen samaistua. Luulee itseään supersankariksi kunnes tajuaa jossain vaiheessa olevansa vain ihminen.


Onneksi tulee tehtyä muutakin kuin töitä. Vuonna 2016 piipahdin parissa häissä ja pippaloissa sekä joissain taidenäyttelyissä. Taide ja ihmiset ovat elämän sokeria ja ehkä hiukan suolaakin ;) Ainakin tuo toinen puoliskoni on kumpaakin <3

Loppuvuoden parasta antia ovat tietenkin myös erilaiset käsityömessut! Seinäjoen käsityömessuilla kävin ensimmäistä kertaa parin ystäväni kanssa, Tampere katsastettiin appiukon ja hänen vaimonsa kanssa. Tampereen messuilla käyntini poikkesi aiemmista vuosista sillä, että istahdin alas ja opettelin tekemään 4H-yhdistyksen ohjaajien opastuksessa tapetti- ja pahvitähtiä. Olen pitkään halunnut oppia niiden teon ja nyt osaan! Pääsin opettamaan samaisen taidon myös omille 4H-kerholaisilleni, mikä ilahdutti yhä enemmän. Odotan myös innolla Novitan kevään malleja, niin monta ihanaa neuletakkia on luvassa.



 Tänä vuonna jaksoin kuitenkin panostaa jouluun. Ja hyvä niin, sillä tunnelma meillä kotona oli joulun aikana sellainen, että pystyin rauhoittumaan ja nauttimaan joulusta. Pieneen panostukseen kuului myös ei niin tavalliset joulukalenterit. Miehelleni askartelin "24 syytä miksi rakastan sinua" kalenterin (suosittelen lämpimästi kaikille, antaa kalenterin omaavalle huomattavasti paremman mielen kuin suklaa!) ja itse osallistuin Laitisen joulukalenterisukkaan. Seuraavana KAL projektina olisi ystävänpäiväsukat.

Muuta tämän vuoden aikana tapahtunutta:




  Opin uutena käsityötaitona koolauksen eli lankojen värjäämisen kool aidilla.

Vuoden ihastuttavin käsityökirja oli Lumi Karmitsan Villit vanttuut ja vallattomat villasukat



Pääsin ensimmäistä kertaa elämässäni koeneulojaksi. Mallina Niina Laitisen Overflow socks.

Virkkasin villapaidan

ja tein kasapäin muita käsitöitä ja etenkin tilaustöitä (kaikkia en edes ehtinyt kuvata). 
Kiireisin vuoteni tilaustöiden suhteen tähän mennessä!


















Vuosi 2016 tuli aloitettua vahvasti ja lopetettua vahvasti vaikka väliin osuikin paljon epäonnistumisia ja stressiä. Uuden vuoden lupaukset ovat usein kliseisiä, joten tein itselleni listaa vuoden 2017 tavoitteista:

- Luen vähintään 25 kirjaa
- Matkustan kahteen itselleni uuteen maahan
- Olen elämässäni järjestelmällisempi
- Vähennän TV- ja someaikaa
- Opettelen uuden neuletekniikan
- Säästän enemmän rahaa

Uudet kujeet, täältä tullaan!

sunnuntai 28. elokuuta 2016

Käsityökirjahaaste

Mikäs sen parempaa 10 000 blogikatselukerran ylityttyä kuin aloittaa käsityöhaaste!

Haasteen ideana on kaivella esiin käsityökirjat ja kuvata ne pinona, röykkiönä tms. Tämän jälkeen postataan lista blogiin ja asetetaan itselle haluamansa aikaraja, jossa tekee vähintään yhden työn jokaisesta kirjasta.

Käsityökirjani ovat pääasiassa virkkaamiseen ja neulomiseen liittyviä, mutta löytyipä kätköistä myös kaksi Joka tyypin kaavakirjaa. Pääsen näköjään haasteen puitteissa verestämään ompelutaitoja.

Kuvasin kirjani jo viikko sitten ja kävin kirjat yksitellen läpi merkaten post-it lapuilla työt, jotka haluaisin tehdä. Näin ei tarvitse kuin ottaa kirja esille ja etsiä projektiin langat.



Kirjalistani:
- Joka tyypin kaavakirja I
- Joka tyypin kaavakirja II
- Molla Mills: Virkkuri 1-3
- Rakas villasukka
- Pipot ja baskerit
- Cookie A: Suloisimmat sukat ja sukkia.rakkaudella
- Lumi Karmitsa: Villit vanttuut ja vallattomat villasukat
- Varpaista varteen
- Neulemallien käsikirja
- Tiina Kaarela: Puikkomaisterin sukkakirja
- Piitu Nykopp: Kerroksia

14 työtä vuodessa, eiköhän siitä selvitä kunnialla ;) Viimeistelen parhaillaan kesken olevat käsityöni ja pyrin suorittamaan haasteen aikavälillä 1.9.2016-1.9.2017. Let's begin!

sunnuntai 14. elokuuta 2016

Haastelistaa vuodeksi

Ajattelin kokeilla muutamaa käsityöhaastetta tälle vuodelle ja pienen googlailun voimin löysinkin mielenkiintoisia ja tarpeellisia haasteita.

Käsityökirjahaaste: Haasteen idea: Kaivele hyllyjesi pohjilta tilaa viemässä olleet käsityöaiheiset kirjat esiin, kuvaa ne pinona/röykkiönä/tyyli on vapaa, ja postaa niistä lista blogiin. Aseta itsellesi haluamasi aikaraja, jossa teet jokaisesta kirjasta vähintään yhden työn ennen aikarajan päättymistä. Tyyli, työ, tekniikka on vapaa. Haaste löytyi Abstrakti-blogista..

Tämän haasteen aloitan tänään, sopivasti tuli eilen ostettua uusikin kirja ja sadesäätä luvassa viikoksi. Muutamaa olenkin jo selaillut ja valinnut projektit täydentämään lankalaihista.

Käsityön jättö julkiselle paikalle: 
Ristiin rastiin- blogista löytyi Käsityöblogit Facebook-ryhmän aikoinaan asettama haaste. Tehtävänä on jättää jokin pieni käsityö julkiselle paikalle, kiinnittää siihen lappu, että löytäjä voi pitää sen ja kuvata jättöpaikka.

Aion viedä pari työtä Oriveden keskustaan. Ainakin yhdet vauvansukat, katsotaan jos lähtisi pipokin julkiselle paikalle jakoon.

Lankalaihis: 
Säännöt napattuna blogimaailmasta: Ihan itse saa päättää, minkä verran haluaa lankavarastonsa pienenevän vuoden aikana. Lankaa saa vähentää kaikilla laillisilla keinoilla, siis myös myydä/lahjoittaa jne. Lankaa saa myös ostaa tai muuten hankkia lisää, tärkeintä on se, että vuoden lopussa lankaa on päättämäsi kilo- tai grammamäärän verran vähemmän. Voi asettaa tavoitteeksi myös "x kerää vähemmän" tai "laatikollinen vähemmän" tai muuta vastaavaa.

Oman laihikseni aion kylläkin tehdä perusteellisesti inventoiden ja taulukkoon merkaten. Silloin oikeasti tietää paljonko lankaa omistaa eikä vaan kätke niitä muihin paikkoihin ja väitä, että omistaa ainoastaan kolme vetolaatikollista lankoja. Siten on helppo myös päättää, paljonko haluaa lankaa kuluttaa vuoden aikana ja pysyy myös kärryillä, paljonko lankaa on tullut talouteen kauppareissuilla.

Oma-aloitteista haastetta siis pukkaa, mukavaa blogintäydennystä siis luvassa.

tiistai 9. elokuuta 2016

Kuvapläjäyspäivitys

Saadakseni puhtaan alustan blogin jatkamiselle on aika puhdistautua edellisistä tekeleistä. Tässä kuvakooste ajan maaliskuu-elokuu 2016 tekeleistä.


Kesällä 2015 aloittamani Viuhka-huivi valmistui keväällä 2016.
Lanka: Puro batik ja Säde

 Japanin junamatkoilla neulotut sukat. Sakuran väreissä tietenkin!
Lanka: 7 veljestä Polkka
Puikot 3,5mm koivu

 Perussukat kokoa 36/37
Lanka: Nalle taika
Puikot: 3 mm

 Armaat Viron ystävälleni
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5 mm koivu

 Taimitarhan kukkalapaset äitienpäivälahjaksi
Lanka: Nalle
Puikot: 3mm

 Pari tyynyliinaa kuntoutuksen kankaanpainannassa

 Perussukat
Lanka: 7 veljestä Polkka
Puikot: 3,5mm koivu

 Joulukalenterisukat DaCapo-väreissä
Lanka: 7 veljestä
Puikot: 3,5mm

 Perussukat
Lanka: Regia
Puikot: 2,5mm

Piirakkasukat
Lanka: Nostalgia
Puikot: 3,5mm koivu

 Ristiäislahjasukat jämälangoista
Lanka: Regia ja nalle taika
Puikot: 2,5mm zing
 Ohdakkeet kirjasta Puikkomaisterin sukkakirja
Lanka: Arwetta
Puikot: 2,5mm zing

Kesäpolvarit
Lanka: 7 veljestä Raita
Puikot: 3,5mm koivu


maanantai 8. elokuuta 2016

Ajatusten keräilyä blogikirjoittamisesta

Hei blogini lukijat!

Kuten jotkut saattavat huomata, on aikaa viime postauksesta kulunut lähes 5 kuukautta. Voisin ladella kaikenmaailman selityksiä siitä, miksi en ole blogia kirjoittanut aikoihin, mutta säästän teidät sellaiselta vuodatukselta.

Olen miettinyt mihin suuntaan haluan blogiani viedä. Mikä tekisi siitä mielekkäämmän sekä itselleni että teille. Mikä on sellaista, mistä haluaisin kirjoittaa ja minkä uskoisin lisäävän blogini luettavuutta. Haluan edelleen jatkaa blogiani tietynlaisena käsitöideni muistikirjana, mutta haluan tuoda näkyvämmäksi myös henkilökohtaista elämääni. Matkojani, unelmiani, työtäni, perhettäni...Langat kun kulkevat mukanani minne menenkin. Teen käsitöitä autossa, lentokoneessa, työpaikallani, sukutapaamisissa ja yön pikkutunteina kun huolet vievät yöuneni. Haluan tehdä blogistani sellaisen, että sitä on kiva kirjoittaa viikoittain eikä se tuntuisi pakkopullalta. Tuolloin ehkä myös kirjoittaisin useammin kuin 1-5kk välein hahah!

Ajattelin myös tuoda kuvauksellisesti lisää. Olen huomannut usein jumittuvani kotisohvalle netflixin äärelle ja ottavani kuvat valmiista käsitöistä nopsakasti puhelimella tai ipadilla instaan. Nyt pyrin tuomaan intohimoni valokuvaukseen paremmin esille jatkossa myös täällä blogin puolella. Ehkä silloin tulisi napattua myös kamera useammin mukaan.

Toivon, ettette ota tätä uudenvuodenlupauksen kaltaisena asiana vaan jäätte mielenkiinnolla ja avoimena seuraamaan, nouseeko blogini uudelle tasolle. Matka kun on tärkeämpi kuin päämäärä.