Seikkailua Fiskarsin seuduilla

Viikko sitten teimme miehen kanssa lyhyen reissun rannikon suuntaan. Matkan piti alunperin alkaa maanantaina, mutta onneksi lähdimme matkaan vasta tiistaina. Keli oli huikea, juuri täydellinen kesäseikkailulle! Matka koostui 26h ajan seikkailuista ja kommelluksista välillä Fiskars-Billnäs-Tammisaari-Salo-Torro-Tampere-Orivesi, mutta tässä postauksessa keskityn Fiskarsiin. Uskon sen kiinnostavan kanssakäsityöläisiä eniten ;)

Fiskarsin ruukkialueella luonto, vanhat rakennukset ja käsityöläisyys kohtaavat. Jokaiselle löytyy jotakin ja etenkin kauniin kesäsään myötä ihmiset ovat niin onnellisia. Ja se näkyy, sillä vaikka turisteja oli paljon tuona päivänä, ei se häirinnyt matkaamme sillä kaikki olivat niin kovin ystävällisiä. Paikka oli juuri niin kaunis (ellei kauniimpikin) kuin odotin.

Fiskarsin puistoaluetta

C.L.Engelin piirtämä kasarmi on vuodelta 1827

Kuonatiilestä rakennettu mylly

Rakastuin näihin kuonatiilen ja punatiilen yhdistelmiin

Stenhuset eli "Kivimuuri", ruukin päärakennus ja nykyinen Fiskars-yhtiön edustusrakennus

Puupolttoinen keramiikkapaja

Fiskarsin rautaruukki on perustettu v.1649 Fiskarin kylään nykyisen Raaseporin alueelle. Pohjan pitäjä ympäristöineen oli seutua, jolla oli käyttämätöntä vesivoimaa sekä runsaasti metsää puuhiilen valmistamiseen. Nykyään Fiskars tunnetaan erityisesti erilaisten kodinhoito- ja puutarhatuotteiden valmistajana, joten luonnollisesti Fiskarsin ruukkikylästä löytyy myös tehtaanmyymälä täynnä Fiskarsin sekä konserniin kuuluvan Iittalan tuotteita. Fiskars tosin on paljon muutakin. Se on käsityöläisyyttä, taidetta ja designia arvostava ympäristö ja tekijöitä yhteen kokoava yhteisö. Paikalta löytyy useita liikkeitä, puoteja ja pajoja aina vaatteista keramiikkaan, lasiin ja rautaan. Alue on täynnä toinen toistaan upeampia rakennuksia, omat suosikkini oli rakennettu kuonatiilestä ja tuo mustan ja punaisen tiilen yhdistelmät sykähdyttivät minua rakennuksissa eniten. Kuinka onkaan joku osannut niin kauniisti yhdistellä ja ajatella värejä rakennuksen osana.

Fiskarsissa on ostosten ja kaiken ihailemisen arvoisen lisäksi paljon erilaisia aktiviteetteja. Löytyy museoita ja taidegalleriaa, teatteria ja tapahtumia. Alueelta löytyy myös tislaamo ja panimo sekä luonnon ystäville luontopolku ja puupolku. Fiskarsissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.

Tutustuimme matkaseuralaiseni kanssa museossa Fiskarsin historiaan

Lasiesineitä kahvilan ikkunalaudalla

Café Antiquessa oli maittava kahvitarjonta ja kaunis, tunnelmallinen miljöö

Entinen paloasema, nykyinen teatteri

Fiskarsissa saa helposti kulumaan kokonaisen päivän. Ohjelmaamme kuului erilaisissa putiikeissa vierailu ja pajakäyntejä, Fiskarsin museo, väliaikakahvit Café Antiquessa (ystävällinen palvelu ja hyvät tuotteet, suosittelemme lämpimästi!), muutamassa näyttelyssä pyörähtäminen, puiston läpi kävely tislaamoon ja panimoon (mielenkiintoisia paikkoja hyvien juomien lisäksi), haaveiluja Fiskarsissa asumisesta, metsäpolun kävely (mies tunnisti tietysti metsäkoneen kuljettajana kaikki puut ;D) ja näköalatasanteella maisemien ihailu sekä ennen lähtöä super maittava ruoka ravintola Lukaalissa (en ole varmaan koskaan syönyt niin hyvää kanahampurilaista!!).

Kesäkolli-olut miehelle, neulonta-aikaa auringossa minulle

Pussikaljamies :'D

Maisema metsäpolun näköalapaikan vierestä

Tänne kannattaa mennä syömään!

Lampaitakin päästiin näkemään

Ja nyt kuuma vinkki kaikille lankojen ystäville. Fiskarsissa sijaitsee myymälä nimeltä Vanja Sea & Friends. Se löytyy vanhan viljamakasiinin takaa. Alakerran myymälässä on myynnissä erilaisia paperi ja tekstiilituotteita, mutta myös käsinvärjättyjä ja kasviväreillä värjättyjä lankoja! Tarjonnassa on mm.Vanja Sean omaa tuotantoa ja Aurinkokehrän tarjoamia ihanuuksia. Mukaan tarttui pari erittäin ohutta ja pehmoista huivilankavyyhtiä sekä kokeiluun Vanja Sean merinosukkalankaa. Yläkerrassa on galleria vaihtuvalla näyttelyllä, me pääsimme naureskelemaan taitaville ja satiirintäyteisille Arsin maalauksille :) Mukaamme tarttui myös paikallisesta lasipajasta muutama lasipallo terassille, oli mahtavaa päästä seuraamaan lasiesineiden tekoa läheltä.

Kaiken kaikkiaan Fiskars oli huikea kokemus ja suosittelemme kumpikin sitä lämpimästi muille matkailijoille. Oli ihana päästä ostamaan käsintehtyjä tuotteita ja suuren osan suoraan tekijöiltä, ihastelemaan vanhaa taidokasta arkkitehtuuria ja haaveilemaan elämästä Fiskarsin ruukissa. Matkamme jatkui Tammisaareen asti, jossa automme sitten päätti alkaa roksuttamaan vanhassa keskustassa. Kaikki majapaikat ja korjaamot olivat täynnä, joten uimarannassa auton takakontissa nukutun yön jälkeen päädyimme suuntaamaan kotia kohti, mutta uusia maisemareittejä pitkin. Tämän päätöksen ansiosta löysimme mm.Torronsuon upeat maisemat korkeine näköalatorneineen ja näimme yhteensä 9 peuraa ja pari kurkea. Mitä olisikaan kesäseikkailu ilman pieniä kommelluksia. Matka päättyi sopivasti osaltani Lankamaailmaan, mies sai jarruihimme varaosat viereisestä Motonetistä ja matkan viimeinen ateria syötiin vakkarissamme Pancho Villassa. 26 tuntia hyvin käytetty ellen sanoisi.

Billnäsin ruukkialuetta

Raaseporin linnanrauniot

Matkan pysäyttävin kohde matkalla Tammisaareen, sisällissodan punaisten hauta entisen vankileirin vieressä

Auringonlasku merellä Tammisaaressa

Jyväskylän neulefestarit 2017

Näin sadepäivänä kaiken harmauden vallitessa on ihana heittäytyä tbt muodossa viime viikon neulefestareille. Viime vuonna olin töissä koko neulefestareiden ajan ja muistin, kuinka paljon se jäikin harmittamaan. Päätin olla toistamatta samaa virhettä ja pyysin töistä lauantain vapaaksi. Olen edelleen niin onnellinen pomoni ymmärryksestä, sillä Jyväskylän neulefestaripäivä osoittautui tähän mennessä parhaimmaksi päiväksi koko kesänä!

Tässä oli festarit minun makuuni. Ihmiset olivat iloisia ja ystävällisiä, nauttivat toistensa seurasta, langoista ja neulomisesta yhdessä. Tunnelma oli lämmin eikä säässäkään ollut moitittavaa lämmön osalta ;) Ja ihmisiä oli juuri sopiva määrä (ei hämmentävän liikaa kuten esim.kässämessuilla). Titityyn lankakauppa on valinnut sopivan sijainnin kaupalleen ja hostaamilleen festareille! Miljöö on kuin luotu niille. Jyväskyläkin on paikkana kiva, sillä auton sai parkkiin lyhyen kävelymatkan päähän useaksi tunniksi täysin ilmaiseksi. Lisäksi paikka on yllättävän lähellä kotiani, vain vähän päälle tunnin ajomatkan päässä eli sopiva päiväretkikohde. Pitäisi käydä Jykylässä useammin.

Festareiden aikana järjestetään erilaisia mielenkiintoisia kursseja. Mutta ne jäivät tältä erää kokematta kun en tosiaan tiennyt, saanko minkä päivän vapaaksi. Ensi kerralla pyrin saamaan koko viikonlopun aikataulussani vapaaksi ja käväistä jollain kurssilla oppimassa uutta.

Neulefestareista tosin pystyy nauttimaan täysin siemauksin myös ilman kurssiohjelmaa. Aluksi päädyin pyörimään festarialueella, Toivolan vanhaan pihaan. Sisäänkäynniltä sai ilmaiseksi festarivihkon, johon oli koottuna kaikki tapahtumaan liittyvä ja muuta kivaa kuten neuleohje huiviin. Portilta pystyi euron hintaan ostamaan myös festaripinssin; valitsin itse alpakan villapaitaan pukeutuneena taustallaan tapahtuman logo.

Alueelle oli kojuihin koottuna useita lankakauppoja ja indievärjäreitä ympäri maailman. Löytyi kotimaisia suosikkeja ja ulkomaalaisia uutuuksia. Sisälläni värisi mieletön tyytyväisyys ja ihastus kaiken aikaa, kuin olisi astunut neulojien paratiisiin. Ja niin paljon värejä ja pehmeitä materiaaleja! Se oli suorastaan terapeuttista. Oli myös huippua päästä tapaamaan ihmiset lankojen takaa eli itse tekijät.

Kaiken kaikkiaan kiersin kojut kahdesti läpi. Ensimmäisen reissun jälkeen pyörähdin automaattikäynnille (ulkomaiset myyjät eivät omanneet korttiveloitusta, paypal tosin olisi käynyt) ja kävin samalla syömässä "lähimäkissä". On hauska aina tällaisissa tapahtumissa huomata, miten käsityöläiset alitajuntaisesti päätyvät samaan paikkaan ja lähipöytiin. Minunkin viereeni istahti pari mukavaa festarikävijää, jotka olivat matkalla briossineulekurssille.

Yksi suosikeistani, ihana uusi lankatuttavuus Qing fibres myyjineen <3

Suuntasin takaisin festarialueelle, Cygnauksen puistoon, jossa neulepodcastaajat ja niiden katsojat miittasivat. Ehdin loppuajalle sopivasti ja tapasin siellä mm.Nonnu neulojan. Voi, se oli ihana kohtaaminen! Olen vasta aloittanut neulepodcastien seuraamisen ja Nonnu on ehdoton suosikkini. Aiemmin olen seurannut myös hänen blogiaan ja instasivuaan ja suosittelen näitä kaikille neulojille ja neuleista pitäville lämpimästi. Siinä sitten istuimme hetken neuloen ja tapasin muitakin podcastaajia. Yhden vanhemman rouvan kanssa jäimme rupattelemaan ja neulomaan nurmikolle vielä muiden lähdettyä ostoksille ja syömään, opin häneltä uuden tavan tehdä sukkaan kiilakavennuksien ensikerrokset (ainaoikein neuleena, pitää seuraavassa parissa kokeilla!).

Festarineuleeni synnytti paljon naurahduksia :)

Rouvan kanssa myös käväisin kellarin trunk showssa, sillä halusin kuumeisesti tavata Heidi Alanderin neuleineen. Hänen Nurmilintu-ohjeensa myötä hurahdin huivien neulomiseen. Mainitsemisen arvoisia kohtaamisia olivat myös Nea Nygårdin tapaaminen ja terveisten vienti (äitini serkku), Handun Ilun kanssa rupattelu hänen hurmaavalla lanka-autollaan sekä alapihan alpakat. Mitä ihania kohtaamisia päivä pitikään sisällään! Myös aamulla hätäisesti valitsemani mekko sai usein startattua keskustelun kuin huomaamatta, nappivalinta tuo löytötexin mekko siis oli :D Kiitos teille ihanille kehuista, ette arvaakaan kuinka paljon ne merkitsivät minulle <3

Heidi Alanderin huiveja irl

Handun ihastuttava lanka-auto ihastuttavalla sisällöllä varusteltuna

Festarilook vuosimallia -17

Ja lankaahan lähti kanssani kotimatkalle useita vyyhtejä, pääosin pehmeää fingering vahvuista merinoa. Koko kotimatkan mietin ajellessani mitä kaikkea ihanaa teenkään mistäkin vyyhdistä, mitkä yhdistän ja mistä teen "ihan vain itselleni". Tällaiset inspiraatiopuuskat ja onni neulomisesta ovat minulla hieman olleet kadoksissa ja neulefestarit todella saivat endorfiinit hyrräämään ja inspiraation rätisemään. Kaiken kaikkiaan festareilta ostin:


- Lanitium ex machinan Glitter sock värissä Freak Circus. Yleensä en perusta glitter langoista niiden karheuden vuoksi, mutta tämä oli aivan toista maata. Tämä ihana violetti sävykavereineen ja kimalteineen tuo mieleen Galaxyn.

- Louhittaren Luolan uutta Kesäkaveria sävyissä valtameri ja leijona. Nämä takuulla päätyvät yhteen ja samaan raitahuiviin kun vain keksin sopivan mallin. Lisäksi nappasin pipomateriaaliksi Kesäkaverivyyhdin värissä neilikka.

- Yksi Dropsin alpaca mix kerä. Olen pitkään halunnut kyseistä lankaa kokeilla ja nyt osui silmään ihana violetti, joka yhdistää lankavarastoni toisen alpakkakerän kanssa.

- Puffalan Sukka-Puffa värissä Pink lady. En vieläkään meinaa uskoa, että tällä koostumuksella on saatu näin ihanan pehmeä lanka aikaiseksi! (75%villa ja 25%polyamidi, sama kuin esim.7veikassa)

-Edellistä sopivasti täydentämään Koukuttamon superwash merinolanka värinä sitruuna. Tämä oli alelaarin heräteostos, jota en edes kadu :D Ihana keltainen ja mikä pehmeys, tuon Pink Ladyn kanssa muodostaisivat täydellisen raitamallin amppari-mehujään väreissä.

- Handun autosta persikkainen sukkalanka sekä keltainen minivyyhti. Ostin Handun lankaa myös ekalla kierroksella Lentävästä lapasesta, tuo pieni limenvihreä kerä suorastaan kutsui minua :)

- Uudelta ihanalta lankatuttavuudelta, Qing fibrelta mehevän räikeät (juuri minun makuuni) Merino single värissä Shibuya (oli pakko ostaa kun muistutti niin käyntiäni Shibuyassa!) sekä Flamingo värissä super soft sock. Näistä kahdesta teen vain ja ainoastaan itselleni jotain ihanaa. Tätä minun on pakko hehkuttaa jo nyt, sillä tämän kojun langat olivat yksiä ihanimmista. Näihin lankoihin rakastuin täysin.

Nyt saa syksy ja loska tulla halutessaan, näillä kirkkailla väreillä ja lämpimillä festarimuistoilla saa mielen piristymään minä tahansa sadepäivänä. Ensi vuoden festareita odotellen...

 

Kävitkö sinä festareilla? Mikä oli suosikkisi?

Ruskasta kuuraan

Minne se lokakuu hujahti?!?

Luultavasti tämä synkkyys sai osaltaan viimeiset kaksi viikkoa hujahtamaan liian nopeasti ohi. En ikinä osaa varautua tähän vuodenaikaan. Siihen, kun pimeys valtaa suurimman osan päivästä. Ja mielestä.

Peruspipo 

(taustalla Vallila Aurajoki-kankaasta ompelemani verhot)

Lanka: Maija

Puikot: 3mm

Onneksi mieheni vei minut minilomalle Pärnuun. Uusi pipo valmistui sopivasti juuri ennen lähtöä! Viikonlopun mittainen loma pois Suomesta ja rakkaan ihmisen kanssa vietetty aika tekee kyllä ihmeitä pääkopalleni. Vietimme runsaasti aikaa mennessä ja tullessa Tallinnassa ja Pärnussa asustelimme Estonia Resort & Spa hotellissa, jota suosittelen kyllä lämpimästi! Juuri uudistettu hotelli (7/2015), edullinen hinta, laadukkaat huoneet ja ystävällinen palvelu. Ja parhaimpiin puoliin kuului ehdottomasti hintaan kuuluva rajaton kylpylä- ja saunaosaston käyttö sekä terveellinen aamupalabuffet. Sielu ja ruumis sai levätä koko rahan edestä pientä seikkailua unohtamatta. Lauantain vietimme kävelemällä meren rannalla ja Pärnun keskustassa. Tuli muutamia ostoksia tehtyä. Käsitöihin liittyvääkin nappasin mukaan, nimittäin supersöpön puisen puikkomitan ;)

Oli mielettömän ihanaa päästä takaisin Eestiin. Valehtelisin jos väittäisin, etten kaipaa sinne. Se puolivuotinen, minkä vietin Tallinnassa v.2013 oli ehdottomasti elämäni parhaimpia puolivuotisia. Ja viron kieli, ah kuinka rakastan sitä! Törmäsin myös kirjakaupassa sattumalta entiseen koulukaveriini EKAsta :) Kaikin puolin tunnun istuvani siihen kulttuuriin paremmin kuin suomalaiseen.

Mutta Viron muistelut ja ihailut sikseen, palataan takaisin tälle ankealle Suomen maaperälle hahah! Matkaneuleena minulla oli Modernit klassikot-lehden huivi Maija langasta. Kotiin palattuani sain viimeiset rivit valmiiksi ja pääsin ensimmäistä kertaa kokeilemaan huivin pingotusta. Onneksi meiltä sattui löytymään vieraspatja, joka oli juuri sopivan kokoinen tähän tarkoitukseen ja pienen googlailun jälkeen pingoitus onnistui. Huivista tuli kyllä mainio! Maija lanka on niin pehmoista ja harmaa-pinkki yhdistelmä toimii lähes poikkeuksetta kaikissa neuleissa.

Modernit klassikot-huivi

Lanka: Maija harmaa ja pinkki

Puikot: Knit pron puinen pyöröpuikko 5mm

Viime viikko on kulunut keskeneräisten töiden viimeistelyyn: huopatossujen huovutukseen, nappien ompeluun, sukkien kärkien neulomiseen ja jämäkuteiden virkkaamiseen. Neuloin myös söpöt junasukat pinkistä Woolista kummitytölleni 1-vuotislahjaksi (kuva tietenkin unohtui ottaa). Tulivat kuulemma tarpeeseen, mikä lämmitti sydäntä paljon.

Tässä pimenevien päivien ja synkistyvän mielen myötä oikeastaan ainoa aitoa iloa tuottanut asia on ollut käsitöiden tekeminen...ja treenaaminen. Niitä tehdessä saan ikävät asiat unohtumaan lähes poikkeuksetta. Ja tietenkin iloiseksi saa myös tuo ihana mies tuossa vieressä, joka osaa valita juuri oikeat sanat synkkinä hetkinäni piristääkseen minua<3 Lokakuussa sain myös uusimman Novitan sukkalehden ja Molla Millsin Virkkurin hyppysiini. Niiden ohjeiden parissa saa takuulla iltoja vierähtämään useammankin.

Yksi lokakuun parhaimmista päivistä oli ehdottomasti satunnainen vierailuni Auvisella. Sinne oli saapunut kuntalapasten ohjekirja sekä Oriveden ja Juupajoen lapasten tarvikesetit, mukana tekemäni malli. Tätä aukeamaa katsoessa tunsin saavuttaneeni tänä vuonna todella jotakin.

Oriveden kuntalapaset

Suunnittelu: Laura Lehtinen

Ohjekirja ja tarvikepakkaukset ovat nyt saapuneet Taito keskuksiin, ohjekirja taisi maksaa vain vitosen ja sieltä löytyy monia ihania lapasmalleja.

Jatketaan sitten niillä viimeistellyillä töillä:

 Huopatossut naiselle

Lanka: 7 veljestä raita & Joki

 Pitsimattoja äidille kotiin

Lanka: trikookude

Koukku: 9mm

Koppia

Lanka: trikookuteen jämät

Koukku: 8-9mm 

Raitasukat

Lanka: Nalle ja Nalle taika

Puikot: 3mm koivu

Ja viimeisenä, tänään napit saanut ikuisuusprojekti TATTADADAA!

Ruska-villatakki

Ohje: Novita syksy 2015

Lanka: Ruska

Puikot: 7mm 

Marraskuussa yritän keskittyä taiteen tekemiseen enemmän. Se on minussa hiukan hauska, mutta osittain ärsyttävä puoli; jos en pääse tekemään taidetta, sisäinen taiteilijani turhautuu ja alkaa kiukuttelemaan ja ahdistumaan (ja se näkyy myös ulospäin). Huomenna täytynee lähteä työhuoneelle sitä ruokkimaan.

Lopetan lokakuun siis toiveikkain ajatuksin. Ehkä alkava marraskuu tuo kuuran mukana myös ihanaa talven (ja hiukan joulunkin) odotusta, lämpimiä varpaita, teekupposia ja haleja sekä aitoja ihmisiä arkea ilahduttamaan.